On tehty liian helpoksi
se, joka mielellään jätetään sanomatta.
Kaikki ne kasvot, joissa suru,
tyhjyys,
tekevät minut hulluksi.
Haluaisin ravistaa Maailmaa
niin kuin marakassia,
niin, että rytmi olisi veressä.
niin, että Pohjoisnavalla tanssittaisiin polkkaa ja
Jamaicassa jenkkaa.
"Why to walk when we can dance" -kyltti näyteikkunassa
teki minut iloiseksi.
Mahdoton ajatus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti